Kaunis kaupunki

          
             
 

Kaunis kaupunki -sarjan kuvat ovat lempeän utuisia kuin vanhat muistikuvat. Epäterävät, soikeat kuvat etenevät kauniin kaupunkinäkymän kautta anonyymeihin kuviin arkisesta maailmasta. Kivikaupungin katujen kautta siirrytään lähiöiden ja moottoriteiden maailmaan. Jossain matkan varrella alamme ehkä pohtia mitä näemme, kun näemme maiseman. Pyrin luomaan jännitteisen ja salaperäisen tunnelman, kaupungin mielikuvan. Yksittäiset, tietyt maisemat muuttuvat yleisiksi kokemuksiksi. Teosten avulla pohdin identiteetin rakentumista, erityisesti maiseman ja paikan merkityksen kautta. Olenko minä, katsoja, kaupunkilainen vai lähiöläinen, olenko katujen vai ohitusteiden väkeä, asfaltin vai puiston ihminen?

Soikeat, fasettihiotut lasit muistuttavat peilin ja potretin ohella 1800-luvun maisemamaalauksista, jotka olivat usein merkkejä omistuksesta. Näin minä merkitsen suurkaupungin maailmasta omaa henkistä omistustani, sitä maailmaa jossa liikun, joka osaltaan muokkaa minua. Ihminen kulkee ohi, mutta jättää paikan ja maiseman jälkeensä.

         
           
           
           
           
           
       
           

 
     
            curriculum taide/art      
                             
                 

The Beautiful City

         

 
The Beautiful City shows cloudy dreamlike images, like distant memories. These elliptical, out of focus images lead us from a beautiful city street to an anonymous housing estate. Somewhere along the way we might contemplate on what we see when we see a landscape. Individual landscapes turn into general experiences. Through these images I deal with issues of identity and place, belonging to something and reaching for something else. Is it the city street or the asphalt yard of the housing estate where I belong to? The oval ground glass is connected with old ladscape paintings and early photographic portraits, both signs of attachment and ownership. This is how I mark my world and memories.